Ajatuksia kansallisvaltiosta

Kotkan Perussuomalaisten grand old man Arto Hirvonen soitteli minulle menneellä viikolla. Toimittaja Markku Heikkinen Ylen ykköseltä oli lähestynyt Artoa sähköpostitse ja pyytänyt radioon keskustelemaan kansallisvaltion luonteesta, historiasta ja tulevaisuudesta, yhdessä muutaman historian tutkijan kanssa.

Valitettavasti nuohoojamestari Hirvonen on käytännöllisesti katsoen aina töissä. Siksipä Arto kysäisi, josko minä kesälomalaisena voisin tuurata häntä. En siis nuohoojana, vaan radiopersoonana. No minäpä suostuin ja huomenna (24.8) aamulla kello 9.05 istun Pasilan radiotalon studioon keskustelemaan muutaman rohvessoorin kanssa kansallisvaltion tilasta.

Yksi kuluneen viikon ykköspuheenaiheita oli Newsweekin julkistama listaus, jossa Suomi oli luokiteltu maailman parhaaksi valtioksi niukasti Sveitsin edelle. Listan kärkisijoja hallitsevista maista löytyi paljon yhtäläisyyksiä. Oli panostettu koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Korruptio oli vähäistä ja tuomiovalta erotettu lainsäädäntö ja –toimeenpanovallasta. Monet listan kärkipään valtioista pohjautuivat myös kansallisvaltion nationalistisen idean pohjalle. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Sveitsissä puhutaan neljää kieltä.

Monikulttuurisia valtioita ei kärkipaikoilla näkynyt. Monikulttuurisia valtioita löytyy paljon esimerkiksi Aasiasta ja latinalaisesta Amerikasta. Erityisen paljon monikulttuurisia maita on Afrikassa. Siellä valtioiden rajat on vedetty entisten siirtomaitten mukaan, eikä kansojen ja kielialueiden historiallisia rajoja ole kunnioitettu. Seurauksena on ollut kymmenien kielien ja kansojen muodostamia valtioita, joissa aina yksi porukka on pyrkinyt alistamaan muut valtansa alle.

Euroopan maat pohjautuvat suureksi osaksi kansallisvaltioideologian pohjalle, vaikka monikulttuurisuus nyt kovasti muodissa tuntuukin olevan. Vielä 20 vuotta sitten Euroopassa oli monikulttuurisia valtioita. Esimerkkeinä mainittakoon Neuvostoliitto ja Jugoslavia, jotka muodostuivat useista eri kansoista. Meininki ei paljon poikennut hutujen ja tutsien sohimisesta. Neuvostoliitossa venäläiset olivat herrakansaa, Jugoslaviassa serbit. Seuraukset tiedetään.

Monikulttuurisia maita alkaa jälleen muodostua pitkin Eurooppaa. Maahanmuuton seurauksena Ranska, Hollanti, Britannia ja jopa Ruotsi alkavat paikka paikoin muistuttaa esikuviaan Afrikassa. Aivan viime vuosina on maahanmuuttoa alettu rajoittamaan ja samalla maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat, isänmaallishenkiset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan. Päällepäsmärinä sohii todellinen monikulttuurin pääpiru, eli Euroopan Unioni.

Pääsääntöisesti kaikki hyvinvoinnin mittarit ovat kansallisvaltioissa monikulttuurisia maita paremmat. Lukutaito, eliniän odote, tartuntatautien levinneisyys, mielipiteen ilmaisuvapaus, seksuaalivähemmistöjen oikeudet, lapsikuolleisuus.. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada ovat käsittääkseni ainoat monikulttuurisista aineksista onnistuneesti koostuvat valtiot. Niissä kuitenkin kaikissa on muodostunut yksi uusi ja yhtenäinen kansakunta, eivätkä eri puolilta maailmaa muuttaneet kansallisuudet ole jääneet ylläpitämään omaa kulttuuriaan, vaan sulauttaneet sen osaksi yhteistä kokonaisuutta.

Jos sinulla ei huomenna muuta tekemistä aamulla ole, avaa radio Ylen ykköseltä.

Energiapolitiikkamme kaipaa johdonmukaisuutta.

 

Vaikka Suomi nyt maailman paras maa onkin, on se silti energiantuotannon omavaraisuuden suhteen hyvin haavoittuvainen. Suomen sähköenergian tarpeesta tuodaan maamme rajojen ulkopuolelta varovaisestikin arvioiden melkein viidesosa. Rajut vaihtelut sähkön hinnassa ja epävarmuus tuonnin suhteen heikentävät niin kriisitilanteen huoltovarmuutta, kuin myös tavallisen pulliaisen kuluttajansuojaa. 

Nykyinen tilanne on myös kansantalouden kannalta vahingollinen. Viimetalvisten ilmastonmuutospakkasten aiheuttamat sähkön hintapiikit pakottivat esimerkiksi Imatran terästehtaan ajamaan tuotantonsa useita kertoja alas. 

Kysyntä ja tarjonta määrittelevät sähköenergian hinnan niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Maamme omavaraisuusaste on mielestäni oltava 100 %. Tällöin perusteollisuutemme yksi keskeinen kustannuskomponentti säilyy omassa päätösvallassamme. Suomalaisen sähköenergian tuotannon varmuus on jatkossakin oltava monipuolinen tuotantorakenne, eikä munia ei tule pakata yhteen koriin. Nykyiset ympäristösäännökset ohjaavat lisätuotannon rakentamisen painopistettä kuitenkin melko vahvasti ydin- ja vesivoiman suuntaan. 

Pystyäksemme lisäämään päästötöntä energiatuotantoa, on ydin- ja vesivoiman lisärakentaminen vapautettava sitä nykyisin kahlitsevasta lupajärjestelmästä. Vesivoiman tuotantoa voidaan mielestäni nostaa jo valjastetuissa vesistöissämme ilman, että luontoarvoja merkittävästi uhataan. 

Myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten esimerkiksi tuuli-, aurinko-, maa- ja bioenergian tuotannon tulevaisuus täytyy turvata. Parhaiten se onnistuu kertaluontoisilla ja runsailla investointituilla, sekä nostamalla tuote- ja teknologiapanostuksia. Tällä on iso merkitys sille, että teollisuus ja työpaikat eivät enää tämän enempää pakene Suomesta. 

Oikeudenmukaisen sähköenergian hinnoittelun turvaamiseksi on sekä syöttötariffijärjestelmien luomiset, että niin kutsutun wind fall -veron toteuttaminen torjuttava. Hallituksen nyt esittämät energiaveron korotukset vaarantavat koko sähköintensiivisen yrityssektorin tulevaisuuden. Ne myös tuovat kotitalouksillemme kohtuuttoman lisälaskun. Nämä vihreiksi veroiksi ristityt lisämaksut syövät äskettäin neuvotellut palkankorotukset mennessään ja merkitsevät sekä työttömille, että eläkeläisille taas entistäkin ahtaampia aikoja.

Rasisti ja stasisti

Tällä viikolla ”erehdyin” laittamaan Facebook sivuilleni uutisen eri puolueiden suhtautumisesta Suomesta turvapaikkaa hakevien henkilöiden toimeentulotukeen. Perussuomalaisten kanta oli, että rahallinen avustus korvattaisiin vastaisuudessa ruoka- ja vaateavulla. Mielestäni oman puolueeni näkemys on täysin oikea. Turvapaikanhakijoistahan suurin osa ei tule saamaan minkäänlaista oleskelulupaa Suomeen ja heidät lopulta käännytetään piiitkään kestävän tutkinnan jälkeen maasta pois. Samalla todellisin syin turvapaikkaa hakevien henkilöiden asian käsittely pitkittyy kohtuuttomasti.

Linkkini sai aikaan hyvän keskustelun. Osa oli kanssani samaa, osa erimieltä. Viimein keskusteluun liittyi puolueemme kotkalainen varavaltuutettu Jari Taipale, joka omana mielipiteenään ilmoitti jotain sellaista, joka jopa minun näkemykseni mukaan oli täysin käsittämätöntä. Taipaleelle vastasi ensimmäisenä Vasemmisto(liito)n Kotkan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jussi Hanski. Hanskin kommentti oli ala-arvoisuudessaan Taipaleen veroinen. Itse sanouduin irti Taipaleen kannanotosta ja ilmoitin, että se täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jätin kuitenkin sekä Taipaleen, että Hanskin kommentit näkyviin, sillä mielestäni myös asiattomalla mielipiteellä on täysi oikeus tulla kuulluksi.

Parin tunnin kuluttua sain soiton eräältä Jari Taipaleen ystävältä. Hän rukoili minua poistamaan Taipaleen sanomiset sivuiltani. Taipale kuulemma itse periaatteen miehenä ei tähän suostunut. Facebookissahan tekstejä voi poistaa vain joko niiden kirjoittaja, tai sitten sivun omistaja. Päätin poistaa koko keskustelun, mikä jälkikäteen ottaen kyllä hiukan harmittaa.

Illalla tapasin Jussi Hanskin osittain omistamassani hevibaari Back Roomissa. Jussi kertoi tulostaneensa koko keskustelun ja ilmoitti tekevänsä asiasta tutkintapyynnön poliisille. Jussi sanoi myös, että Vasemmisto(liitto) aikoo käyttää tulevissa vaalitaisteluissa Taipaleen lausumia hyväkseen esimerkkeinä Perussuomalaisten avoimesta rasistisuudesta. Sanoin, että siitä vaan. Mielestäni Vasemmisto(liitto) onkin aina (etenkin Kotkassa) ollut avoimen stasistinen.

Vasemmisto(liitto) ei enää ole työväenpuolue. Vasemmisto on punavihreä anarkistiporukka, joka on unohtanut perinteisen kannattajakuntansa ja jonka politiikka vähentää työpaikkoja Suomessa. Varavaltuutettumme Jari Taipale on muurari. Ennen sellaiset kuuluivat SKDL:ään, nykyisin Perussuomalaisiin.

Myöhemmin Jussi Hanski yritti perua tutkintapyyntöä, vaan eipä onnistunut. Kyseessä on yleisen syytteen alainen rikos. Jari Taipale sen sijaan ei koskaan edes aikonutkaan Jussi Hanskia kunnianloukkauksesta syyttää. Jussi Hanski on haastatteluissa ja kommenteissaan ilmoittanut halunneensa vastustaa rasismia. Kuitenkin ainoa henkilö, ketä vastaan hän tutkintapyynnön on tehnyt, on Perussuomalaisten varavaltuutettu Jari Taipale. Facebook sivuiltani löytyy vielä nytkin lukuisia muita keskusteluja, joiden kaikkea sisältöä en allekirjoita ja joissa syyllistytään rasismiin. Miksi Hanski ei näihin puutu? Siksi, koska näiden tekstien kirjoittajat eivät kuulu Perussuomalaisiin ja koska Jussi Hanski luulee, että heistä jotkut vielä joskus ehkä äänestäisivät näitä punavihreitä stasisteja.

Ps. Sekä Jussi että Jari ovat edelleen Facebookkavereitani. Pääsimme kaikki Kymen Sanomiin ja minä jopa alueuutisiin sekä radiossa, että televisiossa. Äitini luuli, että olen tehnyt jonkun rikoksen.

Olenko hampaaton?

Ennen tätä päivää olin viimeksi istunut hammaslääkärin tuolissa suorittaessani asepalvelusta vuonna 1995. Eilen kuitenkin tunsin jomotusta sekä oikeassa korvassani, että myös saman puolen alaleuassa. Yön aikana kipu yltyi ja aamulla oli aivan pakko soittaa Kymijoen työterveyteen. Korva oli täysin kunnossa ja niinpä sain määräyksen ottaa yhteyttä hammashoitolaan.

Viimeksi olin siis ollut tarkistuttamassa purukalustoani Vekaranjärven varuskuntasairaalassa ja sitä ennen joskus kouluvuosina Vesivallin hammashoitolassa. Vanhasta muistista marssin siihen Karhulan torin laidalle, josta minut ystävällisesti neuvottiin Karhulan sairaalan suuntaan. Vesivallin hammashoitola oli kuulemma siirtynyt sinne vuonna 2007. Olisi kai pitänyt muistaa ja tietää, kun työni kautta olen tulkkejakin sinne opastanut.

Kun viimein löysin oikean paikan, minua neuvottiin, että ei tänne noin vain marssita sisään, vaan ensin pitää puhelimitse varata aika. Kaivoin kännykän esille ja kysyin numeroa. Kaikeksi onneksi juuri siltä kellonlyömältä oli asiakas jättänyt vastaanotolle saapumatta, niin säästin sitten puhelinkuluissa ja pääsin hänen paikalleen. (Myöhemmin minulle selvisi, että eräs tulkkini oli käynyt samassa paikassa aivan turhaan, koska tulkattava henkilö ei ollut paikalle saapunut. Tulkit saavat näistäkin tilanteista palkan, vaikka ei tulkattava paikalle saapuisikaan ja näitä tilanteita on muuten paljon.)

Kun ilmoitin tietoni, minulle huomautettiin, että Karhula ei olisikaan oikea paikka, vaan minun pitäisi mennä Länsi-Kotkan hammashoitolaan. Samalla kuitenkin luvattiin, että menkööt nyt tämän kerran ja käskettiin istua tuolille. Tokaisin siihen, että eikö se nyt ole aivan sama mihin hammashoitolaan menen, jos kerran parin vuoden päästä joka tapauksessa nämä kaikki kaupungin terveys- ja sosiaalipalvelut yhdistetään sinne suunnitteilla olevaan hyvinvointipuistoon. Enää ei olisi alueellista jakoa kotipaikan mukaan.

Huumorimielellä heittämäni piikki johti luentoon. Sain kuulla pitkät perustelut siitä, kuinka hyviä ja viimeisen päälle toimivia tiloja ovat sekä Karhula, että Länsi-Kotka ja kuinka kukaan hoitajista ei pidä yhdistymisasiaa mielekkäänä ja kuinka vanhusten kulkeminen vaikeutuu ja kuinka yhtään ei helpommin saada lääkäriä paikalle ja edelleen, kuinka tässä kaupungissa etenkin poliitikot tuhlaavat rahaa järjettömyyksiin ja kuinka taannoinen kouluverkkoselvityskin oli täysi susi. Samalla toinen hoitajista teroitteli viiloja, jotka kohta tungettaisiin suuhuni.

Lupasin, että sitten myöhemmin kun Kotkan kaupunginvaltuusto käsittelee tätä suunnitteilla olevaa hyvinvointipuistoa, tulen puolustamaan niin Karhulan, kuin Karhuvuorenkin päätä. Tulen puolustamaan sekä työssäkäyviä terveysalan ammattilaisia, että myös heidän palvelujaan käyttäviä kuntalaisia. Tämän sanottuani rohkenin istua tuolille ja kohta olikin tuskaa aiheuttanut viisaudenhammas vankalla ammattitaidolla nykäisty  pois kiusaamasta.

Ps. Viisaus lisääntyi, enkä edelleenkään ole hampaaton.

Euroista markoiksi

Silloin tällöin lueskelen Taloussanomia. Tänään siellä siteerattiin arvostettua brittiläistä taloustutkimusyhtiötä, nimeltä Capital Economics. Rahamaailman brittioraakkeli tiesi veikata yllättäviä asioita. Varsin suorin sanoin se ennusti, että Euroopan yhteinen valuutta menee konkurssiin viimeistään noin viiden vuoden kuluttua. Tästä ei kuitenkaan Capital Economicsin mukaan tulisi olemaan mitään haittaa Euroopan maille, vaan se päinvastoin jopa vahvistaisi talouttamme.

Kuulostaako tutulta? Perussuomalainen puolue, etunenässään puheenjohtaja Timo Soini, on puhunut tätä aivan samaa tekstiä minun muistini mukaan vähintään viimeiset kymmenen vuotta. Hän on ollut maamme johtava eurokriitikko ja ennustanut niin rahaliiton kuin koko Unioninkin hajoamista. Kun Soinin ennustukset käyvät toteen, älkööt kukaan pilkatko Soinia jälkiviisaaksi.

Timo Soini on Suomen Capital Economics. Sama analyysiyhtiö nimittäin pitää suurimpana esteenä taloutta tervehdyttävälle romahdukselle poliitikkoja, jotka euroa tekohengittävällä toiminnallaan viivästyttävät väistämätöntä. Kuulostaa aivan Soinilta ja vanhojen puolueiden kritiikiltä.

Lääkkeeksi kurimukseen Capital Economics tarjoaa paluuta entisiin valuuttoihin, joka vahvistaisi etenkin pahimmassa jamassa olevien euromaiden vientiä. Nythän on huomattu, että ne Unionin jäsenmaat, jotka oman rahansa ovat säilyttäneet, ovat selvinneet taantumasta huomattavasti euroaluetta paremmin.

Minulla on omakin vaihtoehto. Perustetaan vanha Hansa-alue hieman laajennettuna uudelleen. Siihen kuuluisivat kaikki Pohjoismaat, Baltia, Saksa ja Hollanti. Riittävän suuri sisämarkkina-alue, jonka talous ja kulttuuri toimisivat yhteneväisesti. Rahayksiköksi kelpaisi markka.