Virheitä sattuu

Pekka Haavisto tuli muutama päivä sitten ulos kaapista varsin erikoisine mielipiteineen. Haaviston mielestä pakolaisia olisi järkevämpää auttaa kriisialueiden läheisyydessä, kuin täällä Suomessa. Mielestäni Haaviston näkemys on täysin oikea.
Se mikä tekee Haaviston näkemyksestä erikoisen, on reaktio. Haavistoa ei ole pilkattu sydämettömäksi rasistiksi. Olen ensimmäisen kerran lukenut Haaviston ideaa vastaavan kirjoituksen Suomen Sisu nimisen järjestön sivuilta joskus vuonna 2004. Punavihreän älymystön luonnehdinnoissa on Suomen Sisu internetin erinäisillä keskustelupalstoilla leimattu rasistiseksi.
Itse kirjoitin Haaviston nykyisiä näkemyksiä mukailevan yleisönosastokirjoituksen paikalliseen lehteen jo vuonna 2006. Samoin vuonna 2009, Kymen Sanomien minusta tekemässä haastattelussa toin esille, kuinka monin eri tavoin pakolaisten tukeminen olisi tuloksellisempaa lähtöalueiden läheisyydessä, kuin täällä periferiassa. En jaksa niitä nyt tähän linkitellä, mutta ne jotka eivät usko, voivat kuukkeloida netistä todisteet siitä, että Pekka Haavisto on tässä pakolaiskysymyksessä tullut linjoilleni. Ja oma linjanihan oli siis Suomen Sisun linja.
Eräs virheiden kotkalainen kaupunginvaltuutettu kyseenalaisti näkemyksiäni yleisönosastokirjoituksessaan keväällä 2007. Vastineessani esitin profetian: Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kaikki puolueet tulevat maahanmuuttokysymyksissä Perussuomalaisten linjoille, ihan kuten vihreidenkin näkemykset ympäristönsuojelusta alkoivat aikanaan vaikuttaa muiden puolueiden kannanottoihin luonnosta.
Maassa on massatyöttömyys ja työvoimaministerin salkku on virheillä. Hallitus jossa Vihreät on mukana, hyväksyi lisäydinvoiman rakentamisen. Sukupuolineutraalit kannanotot niin armeijasta, kuin avioliitostakin, yrittävät siirtää yleisön huomiota tosiasioista sivuun. Pekka Haaviston näkemystä sen sijaan tervehdin mitä suurimmalla tyytyväisyydellä.

Mainokset

3 kommenttia (+lisää omasi?)

  1. Teponpoika Teppo
    syys 07, 2010 @ 19:51:13

    Eiköhän kuitenkin kannattaisi sen verran viitsiä lukijoidensa puolesta, että muutama linkki … minä toki uskon sanomaasi, mutta minä en ole kaikki.
    .

    Vastaus

  2. Rökäle Antti
    syys 08, 2010 @ 12:38:53

    Paska haisee.

    Vastaus

  3. Raimo
    Huh 24, 2011 @ 12:03:49

    Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-2 miljardia euroa vuodessa.

    Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi ”niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi”.

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm

    Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.

    Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.

    – Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm

    Veikko Heiskanen oli geofyysikko ja geodeetti. Maalaisliiton kansanedustaja 1933-1936. 1935 sai eduskunnassa lain sukunimien suomalaistamisesta (Lex Heiskanen), jolla 250 000 suomalaista muutti vierasperäisen sukunimensä suomalaiseksi. Ohion yliopistossa 1950-61 Veikko Heiskanen johti tiedemiesryhmää, jonka salaisena tehtävänä oli laskea mannertenvälisten ydinohjusten tarkkoja lentoratoja ja osumatarkkuutta.

    http://lyyxem.freehostia.com/lehti-2-1937.htm

    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti ”Huusis”-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.

    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    http://suomenmaa.bravehost.com/

    Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: