Kolme pientä ankan poikaa.

Olipa kerran kolme pientä ankan poikaa. Heidän nimensä olivat Tupu, Hupu ja Lupu. Ankan pojilla oli sellainen nokkimisjärjestys, että kaksi oli aina kavereita keskenään ja kolmas kaakatti kovaäänisesti kahden toisen leikkejä häiriten. Aina neljän vuoden välein vaihdettiin lammikon ulkokehällä olijaa. Nyt elettiin tilannetta, jossa vihreähattuinen Hupu ja sinilakkinen Tupu olivat kavereita. Lupu punaisessa lippiksessään nokki edellä mainittuja muun muassa Roope Sedältä saatujen rahojen tähden.

Eräänä päivänä Lupu oli yllättävän hiljaa. Hupu ja Tupu hieman ihmettelivät, että oliko punainen lanka kadonnut? – Ei ole pelkästään punainen lanka hukassa, valitti Lupu. – Olen kadottanut punaisen lakkini. Hupu ja Tupu kysyivät vahingoniloisina, että minnekäs olet raasu lakkisi hukannut. Kovasti vaitonaisena joutui Lupu tunnustamaan, että punaisen vaatteen oli Hakaniemen dobermanni repinyt.

Eipä aikaakaan, kun Tupu taas haki Hupua leikkiin. Hupu ei kuitenkaan olisi mielellään lähtenyt, vaan peitteli häpeissään pyrstöään. Lupukin kiinnostui ja yritti kurkkia, miksi Hupu koko ajan käänsi peräpeiliään muilta pois. Viimein Lupu ja Tupu pakottivat Hupun näyttämään, että mikä siinä pyrstössä oikein on vikana. Kävi ilmi, että Hupun pyrstöstä, aivan keskustasta, oli irronnut yksi määrämittainen sulka, kaiken lisäksi juuri se hopean värinen. – Minnekäs olet veljemme sen määrämittaisen hopeaisen sulkasi kadottanut, tivasivat Lupu ja Tupu. – Kyllä minä sen vielä takaisin saan, yritti Hupu selitellä, tuskin itsekään sanojaan uskoen. – Lainasin sen vain hetkeksi Kreikkaan.

Nyt katsoivat Hupu ja Lupu ensimmäisen kerran pitkästä aikaa toisiaan. Sen jälkeen he katsoivat sinihattuista Tupua, josta toisten veljesten menetysten johdosta oli nyt tullut suurin ja kaunein. – Ei kahta ilman kolmatta, he muistuttivat veljeään. Tämän kuultuaan meni Tupu aivan suunniltaan, veti sinisen lakkinsa silmille ja eristäytyi muista aivan ankkalammen oikeaan reunaan. Sieltä se piti pahaa ääntä sättien kaikkia muita ja uskoen, että tällä konstilla kukaan ei varmasti huomaisi viedä häneltä yhtikäs mitään.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: