Helpotusta eläkeläisten asemaan.

Kotkan kirjastotalon auditoriossa järjestettiin 29.1 Kotkan eläkeläiset ry:n tilaisuus. Paikalla oli keskustelemassa ja eläkeläisille vastaamassa useita kansanedustajaehdokkaita eri puolueista.
Eniten kritiikkiä paikalle kerääntyneen runsaslukuisen yleisön joukossa herätti vuonna 1995 tapahtuneen Euroopan Unioniin liittymisen jälkimainingeissa käyttöön otettu nk. ”taitettu indeksi”. Sen myötä eläkkeet eivät enää ole seuranneet tasapuolisesti palkkojen ja hintatason nousua. Jos tahtoa olisi, voisi nykyinen porvarihallitus korjata tilanteen, jonka Paavo Lipposen (sd) hallitus aikanaan aikaan saattoi. Lipposen hallituksessa oli mukana myös Vasemmistoliitto ja mielellään kovasti indeksiä arvosteleva Pentti Tiusanen sen ensimmäisen kauden kansanedustajana.
Kuulun itse sellaiseen sukupolveen, joka tekee kahta työtä, eivätkä tulot siltikään meinaa riittää. Eläkkeistä tiedän ainoastaan sen verran, että joka kuukausi palkastani tietty osa menee niihin. Olen jo kauan aikaa sitten luopunut ajatuksesta, että voisin sitten joskus vanhuksena nauttia itse maksamistani eläkkeistä. Toivon, että eläkemaksuillani elätettäisiin edes nykyisiä eläkeläisiä, mutta pahasti pelkään, että rahani lähetetään porvarihallituksen silkkisolmiokostajien kavereille jonnekin Välimeren aurinkorannoille.
Viimeisenä kysymyksenä meiltä ehdokkailta kysyttiin, miten eläkeläisten asemaa voitaisiin parantaa. Vastasin, että kaiken avain on huoltosuhteen heikkenemisen pysäyttäminen ja suomalaisen työn ja yrittäjyyden kilpailukyvystä huolehtiminen. Kun raskaan teollisuuden työpaikkojen pakeneminen maasta saadaan pysäytettyä ja vielä luotua lisää työpaikkoja, saadaan aikaiseksi verotuloja, jolla yhteiskunnallisen panoksensa jo antaneitten kansalaisten oikeudenmukainen vanhuus saadaan turvattua.
Kuten niin usein, parhaat ideat tulevat aina vasta etsikkoajan jälkeen. Selailin vanhoja yleisönosastokirjoituksiani ja niiden joukosta löysin vuonna 2007 kirjoittamani tekstin, jossa ehdotin pienituloisten eläkeläisten ja opiskelijoitten vapauttamista televisiolupamaksuista. Eläkeläisten osalta pienituloisena voitaisiin tässä tapauksessa pitää esimerkiksi nyt maaliskuussa voimaan tulevan takuueläkkeen piiriin kuuluvia eläkeläisiä.
Toinen eläkeläisten asemaa parantava konkreettinen uudistus pälähti mieleeni illalla saunassa löylyä heittäessäni. Jos uusia sotia ei syty, poistuvat viimeiset veteraanit joukostamme seuraavien noin kahdenkymmenen vuoden aikana. Sotaveteraaneilla on paljon oikeuksia, jotka heille totta vie kuuluvat. On ilmaista bussimatkaa ja kuntoutusta. Varmasti voisi olla vielä muutakin, mutta joka tapauksessa enemmän kuin muilla vanhuksilla. Mitäpä jos sotaveteraaneille nyt kuuluvat oikeudet laajennettaisiinkin koskettamaan kaikkia niitä eläkeläisiä, jotka jatkavat työuraansa normaalin eläkeiän jälkeen vielä sen verran, minkä Talvi-, Jatko- ja Lapinsota yhteensä kestivät?

Perussuomalaisten nousua ei pysäytä mikään.

26.1 ilmestyneessä ilmaisjakelulehti Ankkurissa sekä Petri Piiparin pääkirjoitus, että Kari Häkämiehen haastattelu herättivät mielessäni muutamia ajatuksia.

Entisen ministerin ja nykyisen dekkarikirjailijan, Kari Häkämiehen (kok) mukaan Kotkaa voidaan johtaa ainoastaan demareiden ja Kokoomuksen komennossa. Näin on nimittäin tehty aina ennenkin ja tämän seurauksena Kotka on Suomen velkaantunein kunta. Ilmeisesti ainoastaan sinipuna-akseli voi turvata johtajien palkankorotukset? Häkämies aliarvioi puolueemme kannatuksen pysyvyyttä epäilemällä, että se mikä menee nopeasti ylös, tulee myös nopeasti alaskin. Itse tiedän, että mitä syvemmälle korkkia painetaan, sitä korkeammalle se ponnahtaa.

Petri Piipari puolestaan ennakoi perussuomalaisten hurjan kannatuskasvun vaikuttavan muutaman vuoden sisään radikaalisti Kotkan valtuuston rakenteeseen. Tämä on totta. Kun vuonna 2006 lähdin mukaan politiikkaan, otin tavoitteekseni auttaa perussuomalaisia nousemaan Kotkan suurimmaksi puolueeksi siihen päivään mennessä, kun täytän 50 vuotta. Täytän kohta 36, joten minulla on vielä neljät kuntavaalit aikaa. Jos Kotka tänä keväänä saa perussuomalaisen kansanedustajan ja jos Timo Soinista tulee presidentti, saattaa tavoite tällä vetoavulla toteutua jo aiemminkin.

Perussuomalaiset on aivan viime kuukausina saanut paljon uusia jäseniä ja tekijöitä täällä eteläisessä Kymenlaaksossakin. Vastustajien pilkka vähän koulutetuista huutajista ei enää mene läpi. Mukaan on tullut paljon varteenotettavia osaajia elämän eri osa-alueilta. Tämä tuo itselle luottamusta tulevaan, mutta aiheuttaa samalla vastustajien joukossa todella säälittäviä purkauksia. Tällaisia ovat esimerkiksi muutamien vasemmistolaisten taannoiset valheet siitä, kuinka perussuomalaiset muka kannattavat hyvien harrastusten tukemisen lopettamista.

Ps. Helsingin Sanomat julkaisi tänään tuoreimman gallupmittauksen. Ennätykselliset lukemat olivat tällä kertaa 16,2% Demarit ja Kepu tulevat selkä edellä vastaan ja demarit mahtuvat jo samaan virhemarginaaliin. Gallupit eivät kuitenkaan ole totta. Perussuomalaisten kannatus on aina itse vaaleissa ollut gallupeita korkeammalla ja erityisesti näin on ollut täällä Kymen vaalipiirissä.

Ei politiikka rulettaa likapyykkiasiassa.

Kymen Sanomien pääkirjoituksessa 6.1.2011 toimittaja Markku Espo peräänkuuluttaa Perussuomalaisilta jotain muutakin, kuin ”ei –politiikkaa”. Kaiken vastustamisen asemesta Espo haluaisi kuulla Perussuomalaisilta konkreettisia esityksiä siitä, miten esimerkiksi työllisyyttä saataisiin nostettua ja tuloeroja kavennettua.

Espon kirjoituksen kanssa samalla sivulla on uutinen, joka kertoo Kotkan nyt siirtävän hoitohenkilöstönsä pyykinpesun aavan meren tuolle puolen, eli Viroon. Näin on palvelujohtajana palkkakuopassaan jatkavan Tauno Telarannan mukaan suunnilleen pakko tehdä, kun kerran halvalla saa. Viron kielellä halpa muuten tarkoittaa huonoa.

Olen useaan kertaan lehtiin kirjoittanut ja valtuustossakin puhunut, kuinka Kotkan pitäisi kilpailutuksessa ottaa huomioon niin sanotut kokonaiskustannukset alueen taloudelle, eikä aina vain katsoa sitä vaihtoehtoa, joka on halvin. Kun uimahallin rakentajat, tai pyykinpesupalvelut ostetaan Virosta, nousee työttömyys Kotkassa. Tästä seuraa kustannuksia sosiaalipuolelle. Jos taas käytettäisiin suomalaista työvoimaa, tai edes tänne haalittuja pakolaisia, jäisivät palkkatulot ja verot kasvattamaan Kotkan elinkeinoelämää.

Olkoon tämä lyhyt kirjoitukseni esimerkki siitä, että kyllä Perussuomalaisilla on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, jos niitä vain halutaan kuulla. Kotkasta Viroon siirtyvän likapyykin kohdalla ”ei politiikka” puolustaa Kotkan työllisyyttä ja elinkeinoelämää