Monikulttuurisuus ei toimi

Marraskuussa 2010 Saksan pääministeri Angela Merkel lausui monikulttuurisuudesta jotain sellaista, joka vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten olisi tuomittu rasismiksi. Merkelin mukaan monikulttuurisuus ei toimi. Tätä vallankumouksellista lausuntoa seurannut reaktio on verrattavissa Kreikan talouskriisin Euroopassa aiheuttamaan dominoefektiin. Kuluvan vuoden puolella Merkelin kannanottoihin ovat yhtyneet niin Britannian David Cameron kuin Ranskan Nikolas Sarkozykin. Kuka seuraavaksi havaitsee, millaiset ne keisarin uudet vaatteet todella ovatkaan?

Monikulttuurisuus on isänmaan kannalta vahingollinen aate. Se ei ole synonyymi kansainvälisyydelle, eikä edes suvaitsevaisuudelle. Monikulttuurisuuden oppien mukaan maahanmuuttajia ei edes pyritä sulauttamaan ympäröivään valtakulttuuriin, vaan päinvastoin, alkuperäisasukkaat alistetaan kustantamaan tulijoiden rikkautena mainostettu toiseus. Tätä toiseutta edustavat mm. oma uskonnon opetus ja erilliset uimahallivuorot. Huomioitavaa on, että monikulttuurisuutta eivät varsinaisesti aja maahanmuuttajat itse, vaan yleisemmin eräät punavihreät tahot.

Vanha vasemmisto on viimeisen kahdenkymmenen vuoden kuluessa korvannut Neuvostoliiton puutteen monikulttuurisuuden ihannoimisella. Tämä aate on erotettava porvaripuolueiden maahanmuuttomyönteisistä tavoitteista. Porvaripuolueiden pyrkimyksenä on tuoda Suomeen lähinnä Itä-Euroopasta halpaa ja ammattiyhdistystoimintaan sitoutumatonta työvoimaa. Siinä missä vasemmistolaisten maahanmuuttajat elelevät verovaroillamme, vievät porvareiden maahanmuuttajat suomalaisten työpaikkoja.

Vuonna 2010 Kotkan kaupunginvaltuusto päivitti kaupunkistrategiaansa tuleville vuosille. Aiemmissa strategioissa oli ollut lukuisia mainintoja siitä, kuinka Kotka on monikulttuurinen ja kuinka tähän vielä monin eri tavoin pyritään. Huomasin, että virkamiestyönä strategialuonnokseen ujutettu monikulttuurisuus ei suurimmalle osalle valtuustoryhmiä auennut mitenkään, eikä sen vahingollisuutta ymmärretty. Perussuomalaiset vaatikin monikulttuurisuuden poistamista Kotkan tulevasta kaupunkistrategiasta ja näin myös kävi. Kansainvälinen merikaupunki toki olemme tästä eteenkinpäin.

Viime aikoina on ollut paljon porua siitä, kuka kopioi ja minkä idean ja keneltä. Euroopan suurien maiden pääministerien linjaukset monikulttuurisuuden toimimattomuudesta ovat suoria kopioita perussuomalaisten lausunnoista. Tämä on kuitenkin vain ja ainoastaan hyvä juttu ja annammekin ideamme kaikille vapaasti kopioitavaksi.

Yle nielaisi syötin.

Perjantaiaamuna 4.2 avasin radion, kuten aina ennenkin. Ylen pääuutiset kertoivat, että perussuomalaisten viikko sitten esittelemä Soinin ilmastomalli onkin kopio Metalliliiton vastaavasta ohjelmasta reilua vuotta aiemmin.

Minulle uutinen ei ollut yllätys. Tiesin, että molemmat ohjelmat on kirjoittanut Hakaniemen dobermanni, Matti Putkonen. Matti Putkonen on Metalliliiton entinen tiedottaja, jolla on 40 vuoden historia puolueessa nimeltä Sdp. Olen tavannut Putkosen. Sdp:stä lähdön syyksi hän on kertonut, että siellä ei enää ajettu suomalaisen työmiehen ja teollisuuden asiaa. Hänen kirjoittamansa ohjelmat eivät kuulemma enää kelvanneet demareille. Edelleen Putkonen on sanonut, että perussuomalaisten Timo Soinin ilmastopoliittiset kannanotot ja mielipiteet ovat jo usean vuoden ajan vastanneet täysin hänen omiaan.

Kun Metalliliitto joskus aikoinaan julkaisi Matti Putkosen kirjoittaman ilmastopoliittisen selonteon, ei sitä huomannut käytännössä kukaan. Minä en sitä silloin lukenut ja tuskinpa kovin moni muukaan. Käsi pystyyn, jos edes tiesitte koko asiasta? Kun perussuomalaiset julkaisi lähes saman tekstin kirjoitusvirheineen kaikkineen, huomasi julkaisun jo hieman useampi. Minäkin sen jopa läpi tavailin. Nyt kun Yle on uutisoinut perussuomalaisten kopioineen Metalliliiton ohjelman, puhuvat asiasta ihan kaikki. Molempien versioita siteerataan lehdissä, uutisissa ja nettipalstoilla. Kaikki toteavat, että nehän ovat jumalauta yksi yhteen, Soinihan kopioi!

En tiedä varmasti, mutta veikkaan että kaikki on tarkasti harkittua. Timo Soini ja Matti Putkonen ovat hyviä kavereita ja työskentelevät päivittäin yhteisen päämäärän eteen. Ilmasto-ohjelmat jätettiin tarkoituksella liki identtisiksi, koska tiedettiin, että niitä varmasti verrataan toisiinsa ja pian joku utelias toimittaja nielaisee syötin. Sen jälkeen sekä Putkonen, että Soini saavat selittää tekemisiään ilmaisella mainosajalla ihan kaikilla kanavilla ja pian jokainen tajuaa, että vain tällä tavoin voidaan suomalainen työ ja hyvinvointi turvata.

En silti olisi arvannut, että Soinilta meni Brysselistä käsin puolitoista vuotta aikaa taivutella Putkonen mukaan siihen, että tehdään parista kappaleesta täysin identtiset, niin saadaan julkisuutta itse asialle. Olisi luullut Matin olevan juonessa mukana jo aiemmin.

John Fogerty riitaantui aikoinaan bändinsä CCR:n kanssa. Oikeudet Fogertyn CCR:lle tekemistä kappaleista päätyivät riidan myötä levy-yhtiölle. Kun Fogerty taas myöhemmin teki uutta omaa musiikkiaan, syytti levy-yhtiö Fogertyä plagioinnista.

Seuraavat pari päivää tullaan Suomessa keskustelemaan siitä, mistä suunnasta nuoli iski, kuka nuolen ampui ja kuka jousipyssyn varsinaisesti rakensikaan. Vasta myöhemmin tajutaan, kuinka syvälle nuoli onkaan uponnut ja mitä jälkeä se on aikaan saanut. Tätä vertausta en keksinyt itse, vaan lainasin Siddharta Gautamalta.