Oppi tulee idästä.

Tänä syksynä on monessa yhteydessä muisteltu 20 vuotta sitten edesmennyttä Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto oli monikulttuurinen valtiokokeilu ja komentotalous, joka lopulta kaatui omaan mahdottomuuteensa. Kommunistisen diktatuurin alla eläneet kansallisvaltiot saivat vapauden ja Leninin patsaat murskattiin sepeliksi. Yksi ainoita Leninin patsaita taitaa olla Kotkassa? Eivätpäs kaataneet sitä samalla kun kommunistien pesäpaikankin, eli Järjestötalon, siitä vierestä hoitelivat.

Neuvostoliiton puutteet ja ongelmat tiedettiin Suomessa, mutta niitä ei saanut ääneen sanoa. Virallinen oppi puhui idän ihmevaltiosta, jonka kanssa nöyristelevät poliitikkomme pitivät yllä luottamuksellisia ja ystävällismielisiä suhteita. Muuta mieltä oleminen oli sen ajan vihapuhetta. Kuitenkaan, esimerkiksi Ruotsin kanssa ei näitä luottamuksellisia ja ystävällismielisiä suhteita tarvinnut samalla tavoin ylläpitää. Ne pysyivät olemassa ihan itsestään, kuin matot lattialla konsaan.

Puutteistaan huolimatta Neuvostoliitto oli vielä 80 luvun lopulla maamme tärkein kauppakumppani. Taloutemme ja hyvinvointimme perustui suureksi osaksi siihen, kuinka paljon itänaapurista tilattiin jäänmurtajia, tai hotelleja. Kokonaisia kaupunkeja pystytettiin pitkälti suomalaisvoimin (Kostamus). Kun Neuvostoliitto hajosi, tuli Suomeen lama ja massatyöttömyys.

20 vuotta sitten Suomi oli siis huomattavasti enemmän riippuvainen sortuvasta Neuvostoliitosta, kuin mitä se nyt on Välimeren ympäristössä sijaitsevista euromaista. Silti kukaan vastuullinen poliitikko ei ehdottanut, että työpaikkojemme turvaamiseksi meidän tulisi nyt lainata rahaa NKP:lle. Kaikkein vähiten tätä mieltä taisi olla vuoden 1991 alun pääministeripuolue, äskettäin edesmenneen Harri Holkerin johtama Kokoomus.

Euroopan rahaliitto tulee Neuvostoliiton lailla sortumaan omaan mahdottomuuteensa. Ainoa, mikä sen enää voi pelastaa, on yhteistä talouspolitiikkaa ajavien kapitalistien hinkuma liitovaltiomalli. Tämä olisi lopullinen isku Suomen itsenäisyydelle. Kestävämpi ratkaisu voisi olla Itämeren alueen valtioiden yhteinen sisämarkkina-alue. Se toisi mukanaan kaikki nykyisenkin yhteisvaluutan edut, ilman haittapuolia. Nykyinen tie johtaa meidät taantumaan ja tuo vastattavaksemme valtavat velat. Riittävien takuuksien saamiseen en jaksa uskoa.

Mainokset

2 kommenttia (+lisää omasi?)

  1. Lauri Eerola
    Elo 31, 2011 @ 06:10:01

    Suomi kuuluu Euroopan Unioniin mutta ei kuulunut Neuvostoliittoon. Tässä kai suurin ero, että miksi osallistutaan oman talousalueen tukemiseen näinkin suoranaisesti nyt mutta aiemmin ei puututtu vieraan valtion ja heidän omaan talouden pitoon. Ei kai ollut millään tapaa oikein mahdollistakaan puuttua saati työkalua, millä olisi puuttunut. Vastaavasti voitaisiin ajatella, että olisiko kenties Juho tai joku muu tahtonut, että Venäjä olisi omalla tavallaan puuttunut Suomen laman hoitoon ja sisäisiin asioihin.

    Samaan tapaan nyt tuetaan Euroalueen vaikeuksissa olevia alueita kuin Etelä-Suomessa tai Oulun seudulla tehtyä rahaa käytetään vaikkapa Kainuun alueen hyväksi – näin laveasti ajatellen. Maailmantalous on kahden kymmenen vuoden aikana muuttunut aika paljon. Jopa ihan tavallisen ihmisen arjessa – saati valtioiden välillä. Nykyään puhutaan globaalista taloudesta, mistä 20 vuotta sitten ei ollut kuin visioita. Maailma muuttuu ja muutoksen kanssa on opittava elämään ja muutokseen pitää pystyä sopeutumaan. Joku voisi käyttää tämmöisestä mukautumisesta ja muutoksesta sanaa evoluutio ja jos ei pysty mukautumaan, sopeutumaan ja toimimaan uusissa olosuhteissa voi olla edessä kurja kohtalo. (niin kuin Neuvostoliitolla oli)

    EU tällä hetkellä yrittää mukautua ja sopeutua, mutta isona toimijana on liikkeissään hieman hidas ja jäykkä. Yhdessä toimimalla ja samaan hiileen puhaltamalla saadaan tulosta aikaan! Suomen itsenäisyydestä en ole huolissani. Meillä on täällä vahva itsetunto ja olemme vuosisatojen ajan käyneet läpi isoja asioita kansakuntana ja ei sitä nyt tämmöinen kansainvälistymisen aika muuta kuin vahvista. Ollaan ylpeitä suomalaisuudestamme ja siitä mitä saamme sillä aikaan ja miten voimme toimia esimerkkinä muille. Pelkoon ja pelotteluun sortuminen on väärä tie mikä ei kyllä mitään auta.

    Vastaus

    • juhoeerola
      syys 01, 2011 @ 18:45:10

      Euroopan Unioniin kuuluvista maista Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska eivät viimeisimpiin paketteihin ole osallistuneet sen enempää mitä ovat tehneet IMF:n kautta (sen kautta osallistuu myös Suomi ja ilmeisesti kaikki maailman maat). Mielestäni Suomenkaan ei tulisi kuulua euroon, tai mieluummin niin, että siitä potkittaisiin Kreikat ja kumppanit ulos, jolloin mitä ilmeisemmin Ruotsi, Tanska ja Britanniakin näkisivät viisaaksi saapua mukaan.

      Suomen itsenäisyys on mennyttä siinä vaiheessa, kun euroalue alkaa kerätä veroja ja tekee yhteisen talousarvion. Silloin olemme faktisesti osa liittovaltiota. Tätä en ainakaan minä halua ja tähän suuntaan esimerkiksi Kokoomus meitä kuljettaa. Maksoi mitä maksoi.

      Vastaus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: