Kohu-uutisia

Jytky tuli 17.4.2011. Tuli lehdistöstä ja Yleisradiosta piittaamatta. Tuli, vaikka netissä Suomi oli suvaitsevainen. Tuli huolimatta siitä, että Soinia saattoi äänestää vain Uudellamaalla ja vaikka puolueella ei muita tunnettuja ehdokkaita ollutkaan. Jytky tuli, vaikka Mikael Jungner varoitteli Soinin mukana eduskuntaan nousevan kymmenen sikaa säkissä ja vaikka maahanmuuttokriittisen ”Nuivan vaalimanifestin” allekirjoittajat nähtiin fasistirasistikyttänatsisikoina (Soinin säkissä). Jytkyn syntyä ei saatu abortoitua millään.

Jytkyn jälkeen Hakkarainen imitoi imaamia. Absolutisti sammui pöytään ja heitettiin ulos kapakasta. Kirkkohopeatkin vietiin. Norjassa tullut jytky oli ikävämpi ja sekin oli joidenkin mielestä juuri sen alkujytkyn syytä ja jälkijäristys. Monikulttuurisuus oli jytkynkin jälkeen hanurista ja Jungner vaati eroa hallantavaliokunnan johdosta. Jytkyn johdosta ilmapiiri muuttui ahdistavaksi ja ulkomaalaisia bussikuskeja pahoinpideltiin. Tutkimukset osoittivat rasististen rikosten vähentyneen, mutta tutkijoiden itsensä mielestä se ei pitänyt paikkaansa, koska jytkyn tähden uhrit eivät enää uskaltaneet tehdä rikosilmoituksia.

Kreikassa on käynyt juuri siten, kuten Timo Soini jo ennen jytkyä ennusti. Kansalaiset ovat nousseet kadulle, eikä heitä saada kuriin millään. Myös toinen presidenttiehdokas, demareiden Paavo Lipponen, on ilmoittanut olevansa junttien puolella.

Jytkyn jälkeen tuli myös kopsu. Tulivat Hirvisaaren hyeenat ja Niikon homot. Tulivat kuolemantuomiot ja kyläjuhlilla strippaava kansanedustaja. Tulipa vielä eräs vitsejä laukova ja kansallissosialistiksi epäilty eduskunta-avustaja. On erotuttu, erotettu ja erottu. Kun Niinistön Jussi poisti varmistimen, unohtui baskeri ja hauveli. Lesbopresidentistä puhunut sai viimeinkin levätä rauhassa.

Joku saattaisi huolestua, että meneekö tässä nyt maine aivan tyystin ja tykkänään. Hiipuuko kannatus, haihtuuko jytky? Ei ole hiipunut, eikä ole haihtunut minnekään. Ihan jokainen kannatusmittaus joka on tehty huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen, on näyttänyt suurempaa kannatusta kuin silloin. Vaalien jälkeen olemme nousseet demareiden ohi ja yli kahdenkymmenen prosentin puolueeksi. Minä en jaksa ollenkaan huolestua siitä, jos joku kirjoittaa meistä negatiiviseen sävyyn. Suomalainen kun on nimittäin sellainen, että se asettuu kiusatun puolelle ja diggailee Turhapuroa.