Sunnuntaina 5.5 muun muassa Kymen Sanomat julkaisi laajan artikkelin joka käsitteli perussuomalaisen puolueen tulevaisuuden näkymiä. Asiantuntijoina oli käytetty Turun yliopiston puoluetutkija Rauli Mickelsonia ja Helsingin yliopistossa populismia tutkivaa Tuukka Ylä-Anttilaa.
Perussuomalaiset on Suomen kiinnostavin puolue aina ulkomaita myöten. On luonnollista ja myös hienoa, että meistä kirjoitetaan paljon. Tämänkertainen artikkeli toisti kuitenkin samaa perusvirhettä, jota eri medioissa on huudeltu jo useamman vuoden ajan. Virhe kosketti perussuomalaisten jakautumista ja mahdollista sirpaloitumista. Todellisuudessa perussuomalaiset ei ole jakautunut perinteisiä arvoja kannattavaan pääjoukkoon ja Halla-ahon ympärille ryhmittyneeseen maahanmuuttokriittiseen porukkaan.
Oikeastaan perussuomalaisten sisällä vaikuttaa paljon enemmänkin erilaisia ryhmiä, liittyen muun muassa ammatillisiin tai yhteiskunnallisiin kiinnostuksen kohteisiin ja samalla, puolue ei ole jakaantunut yhtään mihinkään. Perussuomalaiset on erittäin yhtenäinen, kansallismielinen vasemmisto-keskustalainen työväestön puolue. Maahanmuuttokriittisyys ei ole minkään halla-aholaisen fraktion yksinoikeus, vaan valtavirtaa. Monet puolueen yhteisissä ohjelmissa julkaistut maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat toki Jussi Halla-ahon, tai hänen hengenheimolaisikseen nimettyjen käsialaa, mutta ne tosiaan ovat puolueen yhteistäkin ohjelmaa.
Toisin kuin Ylä-Anttila väittää, perussuomalaiset suhtautuu äärimmäisellä vakavuudella pahoihin tekoihin ja puheisiin. Olemme huomauttaneet, varoittaneet ja erottaneet puolueen jäseniä, jotka eivät ole jakaneet yhteisiä arvojamme ihmisyyden kunnioittamisesta. Suurimmalle osalle huomautus, tai viimeistään varoitus on riittänyt. Edelleen Ylä-Anttila uskoo, että rasistiset puheet ja muut skandaalit ovat syöneet kannatustamme. Tämän todistaa vääräksi jo ihan samalla sivulla oleva graafinen kannatuskäyrämme, jonka mukaan olemme nyt suositumpia kuin lähes koskaan aiemmin. Ainoastaan kesällä 2011 olimme hetken aikaa Suomen ykköspuolueena, kun samaan aikaan eräs herra Hakkarainen käveli unissaan käytännössä joka päivä jonkun lehden palstoilla.
Juho Eerola 