Ajatuksia Suomen taloudesta

Muutaman päivän ajan on eri medioiden verkkosivuilla riittänyt kohua liittyen Timo Soinin tuoreeseen kirjaan. Myös minä olen saanut palautetta. Kuinka se Soini nyt noin meni puolueveljensä haukkumaan? Kun olen kysynyt, niin juuri kukaan närkästyneistä ei kirjaa ole lukenut. On vain muodostettu mielipide median aiheyhteydestään irrottamien lauseiden perusteella..

Se mitä Soini minusta kirjoittaa, pitää täysin paikkansa. Minulla on ollut vaikeuksia suhtautua asioihin riittävällä vakavuudella. En aina ole jaksanut keskittyä oleellisiin seikkoihin. Kuitenkin, Soinin mukaan olen lahjakas hoksnokkapoika. Enemmän Soini kirjassaan kehuu, kuin haukkuu. Tunnustusta tulee enemmän, kuin olisi ehkä aina aihettakaan. Erityisesti Soini kehuu avustajiaan. Minä kehun nyt omaa eduskunta-avustajaani Petri Kivikangasta. Hän on korvaamaton henkilö talouspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Viime syksynä sain nörttien parissa mainetta eräänlaisena Bitcoinasiantuntijana, kahden eduskunnassa tekemäni kirjallisen kysymyksen tähden. Se kaikki oli hyvin pitkälti Petrin ansiota.

Harva poliitikko pärjää kovin hyvin ilman taustavoimia. Minun piti tätä kirjoittaessani olla EU-vaalikiertueella Pohjois-Savossa ja -Karjalassa. Sikamainen influenssa pakotti jäämään kotiin, mutta vaali- ja kampanjapäällikköni Olli Kekkonen ja Freddy van Wonterghem lähtivät kiertämään sovitut paikat puolestani. Arvostan isosti.

Osoittaakseni Timo Soinille, itselleni ja äänestäjillekin, että osaan halutessani keskittyä oikeisiin asioihin, julkaisen seuraavia mietteitä Suomen talouden pelastamiseksi. Minulla ei ole merentakaisia kuiskaajia, mutta minulla on Petri.

Suomen talous jatkaa syöksykierrettään. Viime vuonna vaihtotase jäi kaksi miljardia euroa miinukselle, ja tammikuussa vienti tippui yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Erityisen huolestuttavaa on Nokian ongelmista seurannut korkean teknologian viennin hiipuminen. Vielä joitakin vuosia sitten Suomi vei korkeaa teknologiaa kahdella miljardilla eurolla enemmän mitä toi. Nyt lukema on sama, mutta miinusmerkkinen. On kuitenkin myös aloja joissa vienti edelleen vetää. Esimerkiksi turkiksia Suomi vie nyt enemmän kuin tietoliikennelaitteita. Toisaalta monet suomalaiset haluaisivat lakkauttaa koko turkisalan.

Tuotannon romahtaminen on hälyttävää. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto tippui vuodessa peräti 23 %, teollisuuden kokonaistuotannon laskiessa 7,5 %. Irtisanomisista saamme lukea päivittäin. Helmikuussa työttömyysaste oli 9,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 8,7. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä on kasvanut 25 000:lla. Voidaan rehellisesti sanoa, että talouden elpymisestä ei Suomen osalta ole merkkejä.

Mitä siis tulisi tehdä? Aivan ensimmäisenä on tehtävä arvopäätöksiä. On päätettävä meneekö suomalaisten etu maailmanparannuksen ja imagon kiillotuksen edelle. Hallituksen taannoisessa kehyspäätöksessä kehitysavusta on tarkoitus karsia vuosittain 50–100 miljoonaa. Tästä huolimatta kehitysapuun menisi edelleen vuosittain lähes miljardi euroa. Suomi harrastaa kehitysapua myös humanitaarisen maahanmuuton muodossa. Myös tähän saattaa mennä jopa miljardi euroa vuosittain, tosin kustannuksia ei toistaiseksi ole haluttu tarkasti laskea. On vihdoinkin päätettävä siitä tuleeko Suomen jatkaa maailmanparannusta oman maan kansalaisia velkaannuttamalla ja verottamalla. Mielestäni näin ei tule tehdä. Varsinaisesta ja humanitaarisen maahanmuuton muodossa tapahtuvasta kotimaisesta kehitysavusta luopumisella Suomi voi vähentää menojaan mahdollisesti 2 miljardilla eurolla vuosittain.

Suomalaisten kannalta tarpeettomien menojen karsiminen ei kuitenkaan vielä riitä. Taloutemme ongelmat eivät johdu suhdanteista vaan nykypäivään sopimattomista rakenteista. Emme voi vain odottaa ja toivoa että kyllä se nousukausi taas tulee ja pelastaa. Ei ole odotettavissa samanlaista nousua joka nosti meidät aikoinaan 90-luvun lamasta. Nyt tarvitaan radikaaleja rakenteellisia uudistuksia etenkin yrittäjien aseman parantamiseksi. Konkurssilainsäädäntöä on uudistettava Yhdysvaltojen mallin mukaiseksi. Konkurssin tehnyttä henkilöä ei pidä kohdella kuin spitaalista, vaan konkurssi tulee ajatella arvokkaana kokemuksena. Moni liikeidea havaitaan toimimattomaksi vasta yrittämisen jälkeen. Heitä jotka yrittävät ja epäonnistuvat, tulisi lannistamisen sijaan rohkaista yrittämään uudelleen.

Yrittäjät ovat usein vaikeuksia kohdatessaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella. Saattaa olla tilanteita, joissa yrityksen toiminta on suhdanteista johtuen järkevintä väliaikaisesti keskeyttää. Yrittäjä on kuitenkin tällöin saman ongelman edessä kuin töitä hakeva opiskelija – niin yrittäjä- kuin opiskelijastatuskin estävät usein sosiaaliturvan saamisen vaikka henkilö ilmoittautuisi työttömäksi työnhakijaksi ja pyrkisi aktiivisesti löytämään töitä. Yrittäjän on tällöin luovuttava yrittäjästatuksestaan ajamalla yrityksensä konkurssiin. Vastaavasti opiskelijan on luovuttava opiskelijastatuksestaan luopumalla oikeudestaan opiskella. Kummassakaan ei ole yhteiskunnan kannalta järkeä. Yhteiskunnan kannalta tulisi pikemminkin rohkaista yrittämään ja opiskelemaan palkkatyön ohessa. Työttömät työnhakijat, olivat sitten opiskelijoita tai yrittäjiä, tulisi asettaa samalle viivalle sosiaaliturvan suhteen. Mikäli henkilö etsii tosissaan palkkatyötä, ei pitäisi olla merkitystä sillä onko hänellä myös yrittäjä- tai opiskelijastatus.

Yrittäjien aseman lisäksi tulee parantaa myös yritysten asemaa. Virossa verotetaan ainoastaan niitä yrityksen rahaeriä, joita yritys käyttää muuhun kuin liiketoimintansa kehittämiseen. Tällaisia rahavirtoja ovat esimerkiksi bonukset ja osingot. Virossa ei ole tarvetta erilaisille investointeja edistäville verojärjestelyille, koska heidän yksinkertainen verojärjestelmänsä edistää jo lähtökohtaisesti investointeja. Pelot Viron yritysveromallin vaikutuksista ovat usein liioiteltuja ja vailla todellisuuspohjaa. Yrityksen tai sen omistajien intresseissä tuskin on kasata voittoja yritykseen ottamatta niitä ikinä yrityksestä ulos. Mikäli yritys taas päättää olla maksamatta yritysveroa ja käyttää voittonsa liiketoimintansa kehittämiseen, luo se sitä kautta työpaikkoja ja kasvattaa valtion tuloverokertymää. Tällöin, vaikka yritys ei maksakaan yritysveroa, maksavat sen palkkaamat uudet työntekijät tuloveroa.

Myös arvonlisäverotusta on uudistettava siten että verovelvollisuuden alaraja nostetaan vähintään 50 000 euroon, ja mielellään EU:n kaavailemaan 100 000:een. Suomen Pienyrittäjät ry on arvioinut että ALV:n alarajan nosto 50 000:een kasvattaisi valtion verotuloja pitkällä aikavälillä noin 700 miljoonalla eurolla vuosittain. Yhdessä Viron yritysveromallin kanssa nämä uudistukset parantaisivat huomattavasti pienten ja aloittelevien yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä byrokratiaa ja verotaakkaa.

Yritysverouudistuksen lisäksi on toteutettava yritystoimintaan liittyvä perintö- ja lahjaverouudistus. Perheyritysten liiton selvityksessä vertailtiin Suomea, Viroa ja Ruotsia mm. siinä miten nämä kohtelevat yrittäjiä sukupolvenvaihdoksessa. Suomi oli tässä selvä häviäjä perintö- ja lahjaverotuksen vuoksi. Ruotsi oli yllättäen tasoissa Viron kanssa sukupolvenvaihdoksen kustannuksia vertailtaessa. Suomessa sen sijaan pahimmassa tapauksessa jopa puolet yrityksen omasta pääomasta voidaan joutua jakamaan omistajille, jotta nämä kykenisivät maksamaan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kannettavat verot. Yrityksen pääoman myyminen taas alentaa yrityksen tuloksentekokykyä, mikä johtaa pitkäaikaiseen verotulojen tippumiseen kyseisen yrityksen osalta. Tuloksentekokyvyn heikkeneminen taas vaikuttaa suoraan yrityksen työllistämiskykyyn, ja pahimmassa tapauksessa yritys joutuu irtisanomaan työntekijöitään. On käsittämätöntä kuinka herkästi verottaja hakee Suomessa yrityksiä konkurssiin näiden ollessa hetkellisissä ongelmissa verovelkojen suhteen. Verot tulee toki maksaa ja lakeja noudattaa, mutta onko järkevää edelleen ajaa 90-luvun lama-ajan malliin elinkelpoisiakin yrityksiä konkurssiin? Epäonnista yrittäjää kohdellaan Suomessa edelleenkin kuin rikollista. Tästä on tultava loppu, mikäli Suomen talous halutaan saada kuntoon.

Yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi on tehtävä uudistuksia myös työmarkkinoille. Etenkin pienille yrityksille työntekijän palkkaaminen on suuri riski. Palkkausriskin pienentämiseksi työntekijöiden irtisanominen tulisi tehdä helpommaksi. Tällä tavalla alennettaisiin pienten yritysten kynnystä palkata työntekijöitä, ja samalla luonnollisesti parannettaisiin työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia. Vaikka saattaakin kuulostaa erikoiselta, on irtisanomisen helpottaminen itse asiassa työntekijöiden etu. Erityisen suuri riski pienille yrityksille on nuorten naisten palkkaaminen. Vanhemmuuden kustannukset tulisikin siirtää kokonaisuudessaan yhteiskunnalle, koska ei ole mitään kestävää perustetta sälyttää niitä työllistäville yrityksille.

Vaikka edellä olen luetellut jo useita radikaaleja keinoja taloutemme kohentamiseksi, eivät nämäkään vielä ole riittäviä. Toimenpiteitä tarvitaan vielä ainakin teollisuuspolitiikan, valtion omistajapolitiikan, koulutuspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan osa-alueilla. Suomi tarvitsee pienoisen vallankumouksen, jotta kaikki tarvittavat toimenpiteet saadaan tehtyä taloutemme rakenteiden korjaamiseksi. Vallankumous tulee toteuttaa sivistyneesti, äänestämällä Suomen kokonaisedun hahmottavia ehdokkaita niin nyt euro-, kuin vuoden päästä eduskuntavaaleissakin.

Aivan aluksi on kuitenkin lähdettävä liikkeelle tosiasioiden, eli talouden rakenteiden radikaalin uudistustarpeen, tunnustamisesta. Tästä uudistustarpeesta vallitsee onneksi nyt laaja yksimielisyys, vaikkakin uudistustarpeen laajuudesta on eri näkemyksiä. Seuraavassa vaiheessa meidän on päästävä yhteisymmärrykseen niistä keskeisimmistä arvoista joiden pohjalta lähdemme ongelmaa ratkaisemaan. Minun arvoni kiteytyvät kolmeen sanaan: oma kansa ensin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: