Toukokuun 25. päivä käydään Suomessa eurovaalit. Suunnilleen samoihin aikoihin vaalit järjestetään myös muissa Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa. Suomesta valitaan Euroopan parlamenttiin 13 jäsentä.
Usein kuulee väitettävän, että kun Suomesta ei epäonnen lukua enempää europarlamentaarikkoja (mep) liki 800 jäsentä käsittävään parlamenttiin Brysseliin valita, ei äänestäminenkään juuri kannata. Eiväthän Suomen mepit pärjää niin suurta ylivoimaa vastaan. Tämän ajattelumallin pohjalla on ison luokan virhe. Suomen 13 meppiä eivät muodosta Euroopan parlamentissa mitään yhtenäistä Suomen maajoukkuetta, vaan kuuluvat jokainen omaan eurooppalaiseen puolueryhmään. Esimerkiksi kaikkien maiden sosiaalidemokraatit ovat yhtyneet samalla tavoin kuin porvarit ja vihreätkin. Keskustapuolue kuuluu RKP.n kanssa puolueryhmään nimeltä ALDE, jonka tavoitteena on EU:n liittovaltiokehityksen edistäminen ja maataloustukien lopettaminen. Perussuomalaiset ovat jäseninä EU kriittisessä Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa ryhmässä (EFD).
Muutamat suomalaiset mepit ovat omissa puolueryhmissään päässeet erittäin merkittävään asemaan. Heidän tekemisillään on suoraa vaikutusta myös Suomeen. Esimerkiksi paljon puhuttanut Itämeren rikkidirektiivi on hyvin pitkälti suomalaisen vihreän mepin, Satu Hassin ansiota. Sen johdosta elämme ehkä muutaman kuukauden pidempään, mutta valitettavasti myös ilman työtä. Timo Soini oli yksi EFD ryhmän perustajista ja Sampo Terho on jatkanut merkittävässä roolissa hänen varamiehenään. Edelleen tiedetään Terhon tärkeä rooli EU:n talousvaliokunnan ainoana suomalaisjäsenenä.
Mielipidemittaukset ympäri Eurooppaa kertovat, että liki jokaisessa maassa eurokriittiset puolueet ovat nyt suurimpien joukossa, ihan kuten perussuomalaiset Suomessa. Jos gallupeiden tulokset realisoituisivat kevään eurovaaleissa, ja jos kaikki EU-kriittiset puolueet saisivat muodostettua yhteisen puolueryhmän Brysseliin, saattaisi se olla jopa koko Euroopan suurin. Tässä tilanteessa ei olisi merkityksetöntä, että kyseissä ryhmässä olisi edustettuina myös vahvoja, kansainväliseen yhteistyöhön kouliintuneita, isänmaallisia suomalaisiakin.
EU vaaleissa koko Suomi on yksi ja yhtenäinen vaalipiiri. Jokainen puolue voi asettaa 20 ehdokasta ja heitä voi siis äänestää kautta maan. Perussuomalaiset ei lähde hajottamaan Euroopan Unionia, vaan muuttamaan sen suuntaa täydellisesti. Haluamme lopettaa liittovaltiokehityksen ja tulonsiirrot taloutensa hyvin hoitavilta mailta leväperäisemmin budjettikuriin suhtautuneille maille. Tarkoituksenamme on rakentaa unionista enemmän talousyhteistyöhön ja kansanvaltaan panostava yksikkö. Tällaisena EU:lla on paljon enemmän annettavaa kansalaisilleen.
Juho Eerola 